Selaa lisää
Kaikki genret →
Kun harjoittelu muuttuu peliksi
Oppimispelit opettavat tai vahvistavat tietyn aihealueen taitoja vuorovaikutuksen kautta. Pelissä voit laskea paineen alla, järjestellä sanoja, tunnistaa muotoja tai etsiä kuvioista pareja. Joskus seuraava haaste aukeaa vain päättelemällä. Ratkaiseva ero on siinä, että toimit itse: teet päätöksiä ja näet, mitä niistä seuraa.
Siksi oppimispelit sopivat esikoululaisista lukiolaisiin sekä aikuisille, jotka haluavat hioa taitojaan. Nuoremmat pelaajat voivat harjoitella kirjaimia, laskemista, värejä ja hiiriohjausta. Vanhemmille oppijoille tarjolla on murtolukuja, geometriaa, sanastoa, luonnontieteitä ja näppäilyä. Myös ongelmanratkaisu käy vähitellen vaativammaksi.
Pelit toimivat niin luokkahuoneessa, kotona tehtävänä lisäharjoitteluna kuin nopeana aivojumppanakin. Palaute, saavutettavissa olevat tavoitteet ja uudet yritykset voivat tehdä vaikeasta aiheesta helpommin lähestyttävän. Itse opetusasia on tietenkin yhä tärkeä. Se on vain saanut pistelaskurin ja oppinut paremmille tavoille.
Näin harjoittelu jää mieleen
- Sovita haaste omalle tasollesi: Aloita tehtävistä, joista ratkaiset useimmat pienen pohdinnan jälkeen. Jos jokainen vastaus on itsestään selvä, siirry ylemmälle tasolle. Jos jokainen kierros menee arvailuksi, ota askel taaksepäin ja vahvista puuttuvaa taitoa.
- Harjoittele yhtä taitoa kerrallaan: Edistyminen on helpompi huomata, kun keskityt yhteen asiaan. Harjoittele kertolaskuja, oikeinkirjoitusta tai kirjoittamisen tarkkuutta ennen kuin kasaat samalle harjoituskerralle monta tavoitetta.
- Käytä virheitä vihjeinä: Älä kiirehdi väärän vastauksen ohi. Tarkista, johtuiko virhe tiedon puutteesta, väärin ymmärretystä ohjeesta vai pelkästä hosumisesta.
- Luo lyhyt rutiini: Usein toistuva, keskittynyt harjoittelu on hyödyllisempää kuin yksi pitkä rupeama, jonka jälkeen harjoittelu tekee katoamistempun. Palaa asiaan säännöllisesti. Toisto vahvistaa muistijälkeä.
- Aseta tarkkuus nopeuden edelle: Ajastimet voivat lisätä jännitystä, mutta oikea menetelmä on tärkeämpi. Nosta vauhtia vasta sitten, kun tekeminen sujuu luontevasti.
- Selitä ratkaisusi ääneen: Kun kerrot, miksi ratkaisu on oikea, huomaat aukot, jotka onnekas arvaus voisi peittää. Tästä on hyötyä etenkin matematiikassa, logiikassa ja luetun ymmärtämisessä.
- Vaihda tehtävämuotoa, jos eteneminen pysähtyy: Kirjallisten tehtävien kanssa kamppaileva oppija voi innostua enemmän yhdistelystä, lajittelusta, pulmista tai vuorovaikutteisista tietovisoista. Sama taito, eri reitti.
- Pidä tauko ennen kuin turhautuminen vie voiton: Lyhyt hengähdys suojaa motivaatiota ja keskittymiskykyä. Palaa sitten kirkkain mielin seuraavan nappivastauksen kimppuun.
Aktiivinen oppiminen palkitaan
Oppimispelit erottuvat muista genreistä, koska niissä edistyminen vaatii osallistumista. Pelaaja kokeilee ratkaisuja, saa palautetta ja muuttaa toimintatapaansa. Tämä kokeilemisen ja korjaamisen kehä voi auttaa painamaan tiedot mieleen. Samalla se kehittää kriittistä ajattelua ja ongelmanratkaisutaitoja.
Osa oppimispeleistä mukautuu oppijan tahtiin. Yhteistyöhön perustuvat pelimuodot taas voivat kannustaa viestimään ja toimimaan ryhmänä. Toiset pitävät harjoittelun liikkeessä palkinnoilla, hahmoilla ja asteittain kovenevilla haasteilla. Hyvässä oppimispelissä oppimistavoite on osa pelaamista, ei sen keskeyttävä välitehtävä.
Siinä piilee lajityypin varsinainen viehätys. Harjoittelet yhä laskemista, sanastoa tai logiikkaa, mutta jokainen vastaus vie jotakin eteenpäin. Oppiminen on aktiivista ja palaute välitöntä. Mikä tärkeintä, oppia myös haluaa.